Rembrant Burger ja Tilsiter Lichtspiele

Olimme jo aiemmin kesäkuussa käyneet viereisen korttelin uudessa hollantilaisessa burgeri-ravintolassa, Rembrant Burgerissa. Olimme purilaisiin varsin tyytyväisiä, joten päätimme vierailla ravintolassa uudestaan. Hampurilaiset on tehty Neuland-naudasta, eli ne ovat lähiruokaa. Itsetehdyt ranskalaiset ovat niinikään herkullisia.

Purilaisten jälkeen ohjelmassa on saksalainen Freier Fall -elokuva samalla kadulla sijaitsevassa Tilsiter Lichtspielessä, joka on Berliinin toiseksi vanhin elokuvateatteri.

Elokuvan yhteydessä on viihtyisän rähjäinen kuppila, jossa juomme oluet ennen elokuvaa. Teatterisali on mielenkiintoisella tavalla ajan patinoima. Illan myöhempään näytökseen ei ole varsinaisesti tunkua, joten saamme valita parhaat paikat, salin takaosassa sijaitsevan mustan nahkasohvan.

Bergmannstrassenfest

Sunnuntaina oli vielä menossa Bergmannstrassenfest, joten suunnistimme Mehringdammin kautta Bergmannstrasselle.



















Katu oli suljettu autoliikenteeltä tapahtuman ajaksi. Väkeä oli paljon liikkeellä. Katujen varsilla oli erinäisiä ruoka-, juoma- ja rihkamakojuja.

Bergmannstrassen varrella olevat ravintaterassit ja ruokatorit olivat suhtellisen täynnä. Mielemme teki aasialaista ruokaa.

Päädyimme Zossenerstrassella sijaitsevaan Tibet Hausiin, joka mainosti olevansa Saksan vanhin tiibetiläinen ravintola. Ihan mainiota intialaistyyppistä ruokaa täältä näyttää saavan. Ei tänne ehkä varta vasten kannata toiselta puolelta kaupunkia tulla, mutta Bergmannstrassella päin liikkuessa ihan hyvä vaihtoehto (Friessenstrassella sijaitsevan thai-ravintolan Sarodin ohella).

Saksalaista jazzia Kaffee Burgerissa

Kesäloma Berliinissä alkaa. Finnairin lento saapuu Tegeliin illan suussa.




















Lähdemme Torstrasselle Kaffee Burgeriin, joka on DDR:n aikana perustettu iltaravintola.

Täällä vietetään yleensä lauantai-iltaisin Russendiscoa, mutta nyt se on kesätauolla ja ohjelmistossa on saksalaista (ja saksankielistä) jazzia. Sisäänpääsymaksu on 5 euroa. Väkeä on mukavanlaisesti ja bändi soittaa raikasta jatzahtavaa poppia tai popahtavaa jazzia. Sanoista ei saa kovin hyvin selvää, mutta muuten akustiikka on ihan kohtalainen.

Yleisö on aika lailla kaikenikäistä. Nuorempi väki tanssii keskilattialla bändin edessä. Me hieman vanhemmat kuuntelemme sivummalla.

Konsertin jälkeen syömme varsin keskinkertaiset dönerit Rosa-Luxemburg-Platzilla sijaitsevassa dönerpaikassa ja jatkamme yömyssyille Betty F****:ään (Mulackstrasse 13). Se vaikuttaa ihan tunnelmalliselta iltabaarilta.

Schleusenkrug ja Cafe am Neuen See

Savignyplatzilta ajoimme S-Bahnilla yhden pysäkinvälin Zoologischer Gartenille ja lähdimme kävelemään Tiergartenia kohti. Ajattelimme pistäytyä Schleusenkrugiin oluille. Schleusenkrug on rähjäisen viehättävä terassi Tiergartenin läpi kulkevan kanaalin kohdalla. Terassin kohdalla on laivasulku, joten terassipöydistä voi katsella vuoroaan odottavia laivoja.

Koska ilma oli hieno päätimme kuitenkin jatkaa vielä Cafe am Neuen Seelle. Matkalla törmäsimme harmaahaikaraan, joka oli vähällä osua joutseneen noustessaan kömpelösti ilmaan.



















Cafe am Neuen Seessä on viihtyisä iso terassi pienen Tiergartenissa sijaitsevan järven rannalla. Täältä voi vuokrata pieniä soutuveneitä.



















Cafe am Neuen Seessä oli paljon väkeä, mutta terassi on sen verran suuri, että sinne mahtuu aina. Joimme oluiden sijaan Apferschorlet. Juomien jälkeen kävelimme Nordische Botschaftenin kohdalla olevalle bussipysäkille ja jatkoimma bussilla 100 Alexanderplatzille.

12 Apostel, Savignyplatz

Lounaspaikkaa ajattelimme etsiä Savingyplatzille, jonne pääsi kätevästi Hauptbahnhofillta S-Bahnilla. Heti S-Bahn-aseman edessä oli 12 Apostel -pizzeria.

Olimme käyneet sen sisarravintolassa Mittessa ja todenneet sen hyväksi, joten emme jaksaneet etsiä sen enempää. T tilasi antipastilautasen ja minä salaatin. Jälkiruuaksi otimme kummatkin pannacotan vadelmakastikeella. Ihan mukava lounas.

Staatsoper für alle

Unter den Lindenillä pidettiin sunnuntaina ilmaiskonsertti.

Staatskapellen esitti Daniel Baremboimin johdolla Wagneria, Brahmsia ja Beethovenia. Väkeä oli paikalla runsaasti. Emme onnistuneet saamaan kovin hyviä paikkoja, koska emme ymmärtäneet tula paikalle tarpeeksi ajoissa. Fiksuimmat olivat ottaneet mukaan taitettavat tuolit ja syötävää ja juotavaa. Huonosti varustautuneina emme jääneet nauttimaan konserttia loppuun asti. Seuraavalla kerralla osaamme varustautua paremmin,

Strassenfest Motzstrassella

Lauantaina ja sunnuntaina pääsimme ensimmäistä kertaa CSDn, eli Berliinin Prideen liittuyviin Schwul-lesbisches Strasenfestiin. Olimme sopineet I:n kanssa että tapaamme Strassmannstrassen ratikkapysäkillä ja menemme sinne yhdessä.

Päivä oli lämmin ja tunnelma Motzstrassella ja sen sivukaduilla oli mukavaa.

Kadut oli suljettu autoliikenteeltä ja katujen reunoilla oli ravintoloiden, baarien, kauppojen, yritysten, eri järjestöjen ja puolueiden standeja. Strassenfestiin odotettiin lauantain ja sunnuntain aikana yli 500.000 vierailijaa.

Väkeä oli paljon, mutta tukalaa tungoksen tuntua ei ollut. Katujen risteyksissä oli esiintymislavoja. Illlalla tiskijukat korvasivat eleävän musiikin,  technomusiikki soi väki tanssi.

Vaikka caipinhaa, Aperol-sprtiziä ja muuta alkoholipitoista juomaa oli tarjolla, ei humalaisia näkynyt.