Ystävämme F. houkutteli meidät mukaansa koiraansa Lottaa ulkoiluttamaan Volkspark Friedrichshainiin, joka on 1840-luvulla perustettu Berliinin vanhin ja nykyisin kolmanneksi suurin puistoalue Tempelhofin puiston ja Tiergartenin jälkeen. Se sijaitsee Friedrichshainin ja Prenzlauer Bergin rajalla, joten pääsimme sinne kätevästi M10-ratikalla hotellistamme Upstalsboomista.
Ilma oli kesäisen lämmin ja aurinkoinen, eli täydellinen puistoiluilma. F. asuu aivan puiston lähellä, joten se oli hänelle ja Lottalle lähes jokapäiväinen kävelykohde. Kiersimme lähinnä puiston itäosaa, kävimme olusilla pienessä paviljonkiravintolassa. Puiston länsiosassa olisi oli ollut surempi puistoravintola, Schönnbrunn.
Puiston eteläkärjessä oli Märchenbrunnen, jossa suihkulähteen reunoilla oli kuvattu Grimmin saduista tuttuja hahmoja.
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Asuntonäyttö Mühsamstrassella
Täksi päiväksi oli sovittu asuntonäyttö Friedrichshainin Mühsamstrasselle.
Asunnon sijainti oli hyvä. Se sijaitsi rauhallisella kadulla U5-aseman ja M10-ratikkapysäkin välissä.
Vuonna 1910 rakennettu talo oli peruskorjattu ja myös asunto oli viihtyisä.
Keittiö oli valoisa ja parveke avautui rauhalliselle sisäpihalle.
Rappukäytävä oli valoisa ja siisti.
Talo oli hyvinhoidettu myös ulkoapäin. Tämä näyttäisi olevan parhaasta päästä.
Asunnon lähikorttelia - Petersburger Platz |
Asunnon sijainti oli hyvä. Se sijaitsi rauhallisella kadulla U5-aseman ja M10-ratikkapysäkin välissä.
Mühsamstrassen asunnon olohuone |
Vuonna 1910 rakennettu talo oli peruskorjattu ja myös asunto oli viihtyisä.
Näkymä parvekkeelta sisäpihalle |
Keittiö oli valoisa ja parveke avautui rauhalliselle sisäpihalle.
Rappukäytävä oli valoisa ja siisti.
Rappukäytävä |
Talo oli hyvinhoidettu myös ulkoapäin. Tämä näyttäisi olevan parhaasta päästä.
Mühsamstrassen talon julkisivu |
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Neukölln/Kreuzberg: Karneval der Kulturen
Karneval der Kulturen on jokavuotinen katujuhla Berliinissä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.
Se alkaa Neuköllnistä Hermannstrassen U-Bahn-aseman luota. Berliinissä asuvat eri kansojen ja kulttuurien edustajat kulkevat komeina kulkueina pitkin Neuköllnin katuja.
Pääsimme seuraamaan tapahtumaa ensimmäistä kertaa. Ilma oli kaunis - jopa helteinen.
Saimme hyvät paikat läheltä kulkueen alkua, josta pääsimme seuraamaan mitä värikkäintä eksootista kavalkadia, jossa kaikki Berliinin eri kulttuurit olivat edustettuina.
Kulkueen mentyä ohitse lähdimme kävelemään kohti tapahtumakatua, jossa oli tarjolla kojuissa eri maiden keittiöiden syötävää ja juotavaa.
Vuodenvaihteen Rion matkan innoittamina ja helteen janottamina me tilasimme brasilaialisesta kojusta virkistävät caipirinhat.
torstai 9. kesäkuuta 2011
Monsieur Voung, vietnamilainen ravintola
Olin lukenut Monsieur Voungista jostain Berliinin tapahtumalehdistä. Se oli kuulemma supersuosittu vietnamilaisravintolan Mittessä ja koska olimme joka tapauksessa liikkeellä siellä suunnalla ajattelimme kokeilla. Ravintola ei ota vastaan varauksia, joten meillä kävi tuuri kun saimme pöydän jonottamatta.
Ravintola oli trendikkäästi sisustettu ja se oli tupaten täynnä. Saimme ruokalistat, mutta päädyimme kumpikin valitsemaan annokset seinän liitutauluilta. Ruoka oli todella herkullista - keiton liemi oli raikas ja se oli saanut makunsa tuoreista vietnamilaisista vihanniksista. Palvelu oli ystävällistä ja ehkä hieman liiankin nopeaa. Ravintolakokemuksesta olisi nauttinut mielellään ehkä hieman pitempäänkin.
Ravintola oli trendikkäästi sisustettu ja se oli tupaten täynnä. Saimme ruokalistat, mutta päädyimme kumpikin valitsemaan annokset seinän liitutauluilta. Ruoka oli todella herkullista - keiton liemi oli raikas ja se oli saanut makunsa tuoreista vietnamilaisista vihanniksista. Palvelu oli ystävällistä ja ehkä hieman liiankin nopeaa. Ravintolakokemuksesta olisi nauttinut mielellään ehkä hieman pitempäänkin.
Karl-Marx-Allee ja kaksi asuntoa pohjois-Charlottenburgissa
Aamuksi oli sovittu näyttö Karl-Marx-Alleelle yhteen stalinistisista rakennuksista. Meidän oli pitänyt mennä katsomaan asuntoa jo eilen, mutta välittäjä teki tuolloin oharit.
Asunnon sijainti oli liikenneyhteyksien puolesta erinomainen. Talon alakerrassa oli sisäänkäynti Strassmannstrassen U-Bahn-asemaan. Palveluita oli lähiseudulla tosin niukalti. Talon päädyssä oli pieni leipomo ja talossa oli kaksi hautaustoimistoa, joista toinen oli lemmikkieläinten hautausta varten. Itse asunto oli hyväkuntoinen. Ikkunat olivat takapihalle, joten Karl-Marx-Alleen liikenteestä ei olisi haittaa. Parveketta ei tosin ollut. Huonoin puoli asunnossa oli kaasuhella; sellainen olisi kyllä kiva kotona, mutta se olisi ainainen stressin aihe varsinkin jos asunnossa yöpyisi toisinaan muita ihmisiä. Asunnossa oli paljon hyvää, mutta pudotimme sen lopulta pois laskuista.
Seuraava asunto oli Jungfernheiden S-Bahn-aseman lähellä. Se oli 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Asunto oli todella huonossa kunnossa.
Se olisi täynyt remontoida kokonaan. Myöskään makuuhuoneesta avautuva näkymä ei ollut kovin rentouttava.
Viimeinen niitti oli kun avasimme parvekkeen oven. Vaikka takapihana avautui puistonäkymä, oli puiston takana heti ohitustie. Parvekkeelle kuului sellainen meteli, että se olisi ollut käytännössä käyttökelvoton.
Päivän viimeinen näyttö sijaitsi yhden S-Bahn-aseman päässä.
Edellinen asunto oli ollut Ringin ulkopuolella, mutta tämä asunto sijaitsi juuri ja juuri Ringin sisäpuolella. Asunnon turkkilainen välittäjä oli lähtenyt kesälomalle ja hänen poikansa näytti asuntoa. Asunto sijaitsi 100-vuotta vanhassa hyvin remomontoidussa talossa ja se oli myös sisältä oikein hyvässä kunnossa. Tiputimme sen kuitenkin pois laskuista lähinnä sijainnin vuoksi. Se sijaitsi hieman syrjässä. Kuten berliiniläinen ystävämme F. sanoi asunnosta "yhtä hyvin voisitte ostaa asunnon Suomesta".
Asunnon sijainti oli liikenneyhteyksien puolesta erinomainen. Talon alakerrassa oli sisäänkäynti Strassmannstrassen U-Bahn-asemaan. Palveluita oli lähiseudulla tosin niukalti. Talon päädyssä oli pieni leipomo ja talossa oli kaksi hautaustoimistoa, joista toinen oli lemmikkieläinten hautausta varten. Itse asunto oli hyväkuntoinen. Ikkunat olivat takapihalle, joten Karl-Marx-Alleen liikenteestä ei olisi haittaa. Parveketta ei tosin ollut. Huonoin puoli asunnossa oli kaasuhella; sellainen olisi kyllä kiva kotona, mutta se olisi ainainen stressin aihe varsinkin jos asunnossa yöpyisi toisinaan muita ihmisiä. Asunnossa oli paljon hyvää, mutta pudotimme sen lopulta pois laskuista.
Seuraava asunto oli Jungfernheiden S-Bahn-aseman lähellä. Se oli 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Asunto oli todella huonossa kunnossa.
Se olisi täynyt remontoida kokonaan. Myöskään makuuhuoneesta avautuva näkymä ei ollut kovin rentouttava.
Näkymä makuuhuoneesta |
Viimeinen niitti oli kun avasimme parvekkeen oven. Vaikka takapihana avautui puistonäkymä, oli puiston takana heti ohitustie. Parvekkeelle kuului sellainen meteli, että se olisi ollut käytännössä käyttökelvoton.
Päivän viimeinen näyttö sijaitsi yhden S-Bahn-aseman päässä.
Edellinen asunto oli ollut Ringin ulkopuolella, mutta tämä asunto sijaitsi juuri ja juuri Ringin sisäpuolella. Asunnon turkkilainen välittäjä oli lähtenyt kesälomalle ja hänen poikansa näytti asuntoa. Asunto sijaitsi 100-vuotta vanhassa hyvin remomontoidussa talossa ja se oli myös sisältä oikein hyvässä kunnossa. Tiputimme sen kuitenkin pois laskuista lähinnä sijainnin vuoksi. Se sijaitsi hieman syrjässä. Kuten berliiniläinen ystävämme F. sanoi asunnosta "yhtä hyvin voisitte ostaa asunnon Suomesta".
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Kahta asuntoa katsomassa Friedrichshainissa
Kävimme lounaalla Hachescher Marktin ja Alexanderplatzin välissä sijaitsevassa Woka'licous-ravintolassa. Söimme kumpikin vietnamilaistyylistä keittoa, joissa oli paljon tuoreita vihanneksia. Ruoka oli erinomaista ja näin lounasaikaan edullista (huom. ravintola on sittemmin lopettanut).
Tälle päivälle oli varattu kaksi asunnonkatsomista - kumpikin Friedrichshainissa. Ensimmäinen oli Jessnerstrassella, Frankfurter Alleen ja Ostkreuzin asemien välissä. Näytössä oli toinenkin pariskunta, italialainen tyttö ja poika, jotka vaikuttivat asunnosta kiinnostuneemmalta kuin me.
Asunto oli kahdessa kerroksessa. Yläkerran makuuhuoneessa oli kokolattiamtto ja alakerran olohuoneessa hieno puulattia. Parvekkeelta oli näkymä sisäpihalle, jossa oli ruma poistosta käytetty pienvoimalaitos.
Palasimme hotellille kävelleen nk. Boxhagener Kiezin kautta. Alue oli elävä lukuine kauppoineen, baareineen ja ravintoloineen.
Päivän myöhempi asunnonnäyttö oli Samaritenstrassella, Frankfurter Alleen pohjoispuolella. Alue oli hieman boheemimpaa, mutta myös vilkasta ja mielenkiintoista.
Asunto oli aikalaillla sellainen, jota olimme etsineet.
Alakerrassa oli viihtyisä kortteliravintola ja parvekkeelta avautui näkymä remontoidulle 1900-luvun alun talorivistölle ja punatiiliselle Samariterkirchelle.
Tässä olisi yksi hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Kävelimme asunnolta hotellille Friedrichshainin mielenkiintoisten kortteiden läpi.
Tälle päivälle oli varattu kaksi asunnonkatsomista - kumpikin Friedrichshainissa. Ensimmäinen oli Jessnerstrassella, Frankfurter Alleen ja Ostkreuzin asemien välissä. Näytössä oli toinenkin pariskunta, italialainen tyttö ja poika, jotka vaikuttivat asunnosta kiinnostuneemmalta kuin me.
Jessnerstrasse 57, Friedrichshain |
Asunto oli kahdessa kerroksessa. Yläkerran makuuhuoneessa oli kokolattiamtto ja alakerran olohuoneessa hieno puulattia. Parvekkeelta oli näkymä sisäpihalle, jossa oli ruma poistosta käytetty pienvoimalaitos.
Palasimme hotellille kävelleen nk. Boxhagener Kiezin kautta. Alue oli elävä lukuine kauppoineen, baareineen ja ravintoloineen.
Päivän myöhempi asunnonnäyttö oli Samaritenstrassella, Frankfurter Alleen pohjoispuolella. Alue oli hieman boheemimpaa, mutta myös vilkasta ja mielenkiintoista.
Näkymä Samariterstrassen asunnon parvekkeelta |
Asunto oli aikalaillla sellainen, jota olimme etsineet.
Samariterstrasse 13 - asunnon olohuone |
Alakerrassa oli viihtyisä kortteliravintola ja parvekkeelta avautui näkymä remontoidulle 1900-luvun alun talorivistölle ja punatiiliselle Samariterkirchelle.
Samariterstrasse 13, Friedrichshain |
Tässä olisi yksi hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Kävelimme asunnolta hotellille Friedrichshainin mielenkiintoisten kortteiden läpi.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Berliiniin Friedrichshainiin
Saavuimme Berliinin Tegeliin iltapäivällä.
Olimme varanneet huoneen Upstalboom-nimisestä hotellista Friedrichshainista alueelta josta ensisijaisesti etsimme asuntoa. Olin katsonut, että pääsisimme Osloer Strasselta ratikalla lähes perille, mutta emme sitten kuitenkaan löytäneet sieltä ratikkapysäkkiä, joten hyppäsimme Osloer Strassella U-Bahniin ja jatkoimme sillä Friedrichstrassen asemalle, jossa vaihdoimme S-Bahnilla Warschauer Strasselle.
Warschauer Strasselta oli lyhyt kävelymatka hotellille. Hotelli oli hintaan nähden oikein korkeatasoinen. Myöhemmin selvisi, että se oli myös oikein hyvällä paikalla. Lähdimme pian kävelemään Simon-Dach-Strassen suuntaan. Se oli meille vielä aivan tuntematonta aluetta, mutta se näytti todella vilkkaalta. Baareja ja ravintoloita oli toisensa perään ja terassit olivat täynnä ihmisiä. Päädyimme vilkkaalle terassille Plus Minus Null-nimiseen ravintolaan. Ravintolassa oli laaja ja edullinen ruokalista. Oli parsa-aika, joten tilasimme possunfilettä parsalla ja bearnaisella. Salaattiannoksessa oli ituja, mutta söin ne silti, vaikka Saksassa oli juuri meneillään raakoihin kasviksiin liittyvä ruokaskandaali, jossa myrkytyksen aiheuttajaksi oli ilmennyt nimeenomaan idut.
Ruokailun jälkeen lähdimme kävelemään ristiin rastiin Friedrichshainiin. Toisesta maailmansodasta hyvin säilyneiden talorivien lisäksi alueen läpi kulki DDR:n aikainen paraatikatu Karl-Marx-Allee stalinistisine rakennuksineen. Se oli kieltämättä aika vaikuttava vaikka muistuttikin siitä toisesta ikävästä ajanjaksosta Berliinin historiassa.
Olimme varanneet huoneen Upstalboom-nimisestä hotellista Friedrichshainista alueelta josta ensisijaisesti etsimme asuntoa. Olin katsonut, että pääsisimme Osloer Strasselta ratikalla lähes perille, mutta emme sitten kuitenkaan löytäneet sieltä ratikkapysäkkiä, joten hyppäsimme Osloer Strassella U-Bahniin ja jatkoimme sillä Friedrichstrassen asemalle, jossa vaihdoimme S-Bahnilla Warschauer Strasselle.
Warschauer Strasselta oli lyhyt kävelymatka hotellille. Hotelli oli hintaan nähden oikein korkeatasoinen. Myöhemmin selvisi, että se oli myös oikein hyvällä paikalla. Lähdimme pian kävelemään Simon-Dach-Strassen suuntaan. Se oli meille vielä aivan tuntematonta aluetta, mutta se näytti todella vilkkaalta. Baareja ja ravintoloita oli toisensa perään ja terassit olivat täynnä ihmisiä. Päädyimme vilkkaalle terassille Plus Minus Null-nimiseen ravintolaan. Ravintolassa oli laaja ja edullinen ruokalista. Oli parsa-aika, joten tilasimme possunfilettä parsalla ja bearnaisella. Salaattiannoksessa oli ituja, mutta söin ne silti, vaikka Saksassa oli juuri meneillään raakoihin kasviksiin liittyvä ruokaskandaali, jossa myrkytyksen aiheuttajaksi oli ilmennyt nimeenomaan idut.
Karl-Marx.-Allee, Friedrichshain |
Ruokailun jälkeen lähdimme kävelemään ristiin rastiin Friedrichshainiin. Toisesta maailmansodasta hyvin säilyneiden talorivien lisäksi alueen läpi kulki DDR:n aikainen paraatikatu Karl-Marx-Allee stalinistisine rakennuksineen. Se oli kieltämättä aika vaikuttava vaikka muistuttikin siitä toisesta ikävästä ajanjaksosta Berliinin historiassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)