Briefmarken - Italialainen viinibaari Karl-Marx-Alleella

Kesällä Karl-Marx-Alleelle lähelle Weberwiesen U1-asemaa oli avattu italialainen viinibaari. Istuimme sen terassilla lämpimänä kesäiltana ja testasimme pohjois-italialaisia viinejä ja söimme juuri italiasta saapunutta puhvelin mozzarellaa.

Olin kyllä täynnä Street Food Thursdayn herkuista, mutta en voinut kuitenkaan vastustaa mozzarellaa ja lasillista italialaista viiniä. Tuore mozzarella tulee nimittäin juuri torstaina. Tilasin annoksen mozzarellaa ja italialaista salamikylkeä ja lasillisen Barbarescoa. Hyvää viiniä ja pikkusyötävää, kiva tunnelma ja yställinen ja asiantunteva palvelu.

Curcuma - vietnamilainen ravintola Karl-Marx-Alleella

Jotain piti ehtiä syömään ennen teatteriin menoa. Matkalla Alexilta kotiin pysähdyimme Schillingstrassen asemalla ajatuksena oli käydä testaamassa Alberts Kino Internationalin kupeessa. Siellä oli kuitenkin vielä brunssi meneillään.





















Vieressä oli vietnamilainen ravintola, Curcuma. Siis sinne. Olipa mukava kokemus: ystävällinen palvelu, hyvää ruokaa: vietnamilaisia kesäkääryleitä, parsaa ja broileria, currya ja jälkiruuaksi mustaa riisiä, jogurttia ja mangoa. Täällä näytti olevan oikea kahvikone, joten uskalsimme ottaa vielä lopuksi capuccinot. Hyvää oli sekin, Tänne voi tulla uudelleen.

Karl-Marx-Allee ja kaksi asuntoa pohjois-Charlottenburgissa

Aamuksi oli sovittu näyttö Karl-Marx-Alleelle yhteen stalinistisista rakennuksista. Meidän oli pitänyt mennä katsomaan asuntoa jo eilen, mutta välittäjä teki tuolloin oharit.

Asunnon sijainti oli liikenneyhteyksien puolesta erinomainen. Talon alakerrassa oli sisäänkäynti Strassmannstrassen U-Bahn-asemaan. Palveluita oli lähiseudulla tosin niukalti. Talon päädyssä oli pieni leipomo ja talossa oli kaksi hautaustoimistoa, joista toinen oli lemmikkieläinten hautausta varten. Itse asunto oli hyväkuntoinen. Ikkunat olivat takapihalle, joten Karl-Marx-Alleen liikenteestä ei olisi haittaa. Parveketta ei tosin ollut. Huonoin puoli asunnossa oli kaasuhella; sellainen olisi kyllä kiva kotona, mutta se olisi ainainen stressin aihe varsinkin jos asunnossa yöpyisi toisinaan muita ihmisiä. Asunnossa oli paljon hyvää, mutta pudotimme sen lopulta pois laskuista.

Seuraava asunto oli Jungfernheiden S-Bahn-aseman lähellä. Se oli 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Asunto oli todella huonossa kunnossa.

Se olisi täynyt remontoida kokonaan. Myöskään makuuhuoneesta avautuva näkymä ei ollut kovin rentouttava.

Näkymä makuuhuoneesta





















Viimeinen niitti oli kun avasimme parvekkeen oven. Vaikka takapihana avautui puistonäkymä, oli puiston takana heti ohitustie. Parvekkeelle kuului sellainen meteli, että se olisi ollut käytännössä käyttökelvoton.

Päivän viimeinen näyttö sijaitsi yhden S-Bahn-aseman päässä.





















Edellinen asunto oli ollut Ringin ulkopuolella, mutta tämä asunto sijaitsi juuri ja juuri Ringin sisäpuolella. Asunnon turkkilainen välittäjä oli lähtenyt kesälomalle ja hänen poikansa näytti asuntoa. Asunto sijaitsi 100-vuotta vanhassa hyvin remomontoidussa talossa ja se oli myös sisältä oikein hyvässä kunnossa. Tiputimme sen kuitenkin pois laskuista lähinnä sijainnin vuoksi. Se sijaitsi hieman syrjässä. Kuten berliiniläinen ystävämme F. sanoi asunnosta "yhtä hyvin voisitte ostaa asunnon Suomesta".

Berliiniin Friedrichshainiin

Saavuimme Berliinin Tegeliin iltapäivällä.

Olimme varanneet huoneen Upstalboom-nimisestä hotellista Friedrichshainista alueelta josta ensisijaisesti etsimme asuntoa. Olin katsonut, että pääsisimme Osloer Strasselta ratikalla lähes perille, mutta emme sitten kuitenkaan löytäneet sieltä ratikkapysäkkiä, joten hyppäsimme Osloer Strassella U-Bahniin ja jatkoimme sillä Friedrichstrassen asemalle, jossa vaihdoimme S-Bahnilla Warschauer Strasselle.

Warschauer Strasselta oli lyhyt kävelymatka hotellille. Hotelli oli hintaan nähden oikein korkeatasoinen. Myöhemmin selvisi, että se oli myös oikein hyvällä paikalla. Lähdimme pian kävelemään Simon-Dach-Strassen suuntaan. Se oli meille vielä aivan tuntematonta aluetta, mutta se näytti todella vilkkaalta. Baareja ja ravintoloita oli toisensa perään ja terassit olivat täynnä ihmisiä. Päädyimme vilkkaalle terassille Plus Minus Null-nimiseen ravintolaan. Ravintolassa oli  laaja ja edullinen ruokalista. Oli parsa-aika, joten tilasimme possunfilettä parsalla ja bearnaisella. Salaattiannoksessa oli ituja, mutta söin ne silti, vaikka Saksassa oli juuri meneillään raakoihin kasviksiin liittyvä ruokaskandaali, jossa myrkytyksen aiheuttajaksi oli ilmennyt nimeenomaan idut.

Karl-Marx.-Allee, Friedrichshain

Ruokailun jälkeen lähdimme kävelemään ristiin rastiin Friedrichshainiin. Toisesta maailmansodasta hyvin säilyneiden talorivien lisäksi alueen läpi kulki DDR:n aikainen paraatikatu Karl-Marx-Allee stalinistisine rakennuksineen. Se oli kieltämättä aika vaikuttava vaikka muistuttikin siitä toisesta ikävästä ajanjaksosta Berliinin historiassa.