Kylässä Müggelheimissa

I. ja F. hakivat meidät autolla kotoa. He olivat kutsuneet meidät katsomaan uutta kotiaan Müggelheimissa, joka sijaitsee Berliinin kaakkoiskulmassa Köpenick-Treptowissa.

Asunto on kahdessa kerroksessa oleva suuri paritalo. Yläkerran terassilta on näkymä Müggelseen lahdelle. 

Asuntokierroksen jälkeen ajoimme syömään Rübezahl -nimiseen ravintolaan, joka sijaitsi lomakylässä Müggelseen toisella puolella.

Kävelykierros keskustassa

Tänään päätimme mennä katsomaan Zerstörte Vielfalt -näyttelyä Saksan historian museossa. Ajoimme Alexille ja kävelimme sieltä tv-tornin puistikon ja Marxin ja Engelin patsaan ohitse museosaarelle ja sieltä Saksan historian museoon.












































Berliinin ydinkeskusta on melkoisessa myllerryksessä kun samaan aikaan rakennetaan kaupunkilinnaa, U5-metrolinjaa ja korjataan oopperataloa ja pääkirjastoa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä kun kansallissosialistit ottivat vallan ja aiheeseen liittyviä näyttelyjä ja tapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Zerstörte Vielfalt -näyttelyn teemana on se miten Berliini muuttui natsien valtaan pääsyn jälkeen vuonna 1933 kukoistavasta ja vapaamielisestä maailmanmetropolista ahdistavaksi ja ankeaksi kaupungiksi. Näyttely herätti ajattelemaan, että myös (ja erityisesti) saksalaiset olivat kansallissosialistien uhreja. Juutalaisten lisäksi  myös toisinajattelijoiden, taiteilijoiden ja vähänkin erilaiselta näyttävien ja käyttäytyvien saksalaisten vaino oli järjestelmallistä.























Näyttelyn jälkeen kävimme remontin alla olevan pääkirjaston aulassa ja menimme Mittelsrassen Ishiniin sushille. Ishin on suosikki-japanilaisiamme Mittessä.

Vietnamilainen ravintola Miss Saigon

Kävelimme Wintergartenista Kurfürstenstrassen metroasemalle ja lähdimme sieltä U1:llä kohti Warschauer Strassea. Päätimme jäädä pois Görlitzer Bahnhofilla ajatuksena mennä syömään jotain pientä korealaiseen Soju Bariin, joka oli kuitenkin kiinni.

Nurkan takana oli kuitenkin etelä-vietnamilainen Miss Saigon, jonka olimme nähneet usein U1:n ikkunasta. Se oli vielä auki näinkin myöhään, T. tilasi vietnamilaisia alkupaloja ja minä tilasin nuudelikeiton.



Ruoka oli oli hyvää ja tunnelma lämpimällä terassilla mukava.
















Paikka täytyy pitää mielessä.

Wintergarten - David Pereira

Onnistuimme saamaan liput Wintergartenin David Pereira Show:hun, johon on näytöksiä varsin harvakseltaan.

Show oli nautittava; erityisesti Davidin omat numerot olivat taitavia ja viihdyttäviä. Yksi huippunumeroista oli saksankielinen versio Charles Aznavourin "Comme ils disent" -klassikosta. Emme tällä kertaa syöneet Wintergartenissa. Ajatus oli mennä syömään jotain aasialaista myöhemmin.

Treptower Park

Treptower Park - Venäläissotilaiden muistomerkki

Tres Tapas Heimholzplatzilla Prenzlauer Bergissä

Lähdimme jatkamaan matkaa M1:ratikalla kohti Prenzlauer Bergiä. Lyhyen kävelykierroksen jälkeen saavuimme Lychener Strasselle Heimholzplatzin kulmaan, jossa näytti olevan mukavan näköinen tapas-ravintola, Tres Tapas.





















Lychener Strasse on muutenkin vilkas ravintola- ja baarikatu. Tilasimme puolilitraa talon punaviiniä ja muutaman klassikkotapas-annoksen.






















Pimientos de Padron, eli pieniä grillattuja vihreitä paprikoita merisuolassa sai vain puoliannoksena, mutta niitä oli pakko tilata.


















Lisäksi tilasimme patatas bravas, albondigas en tomate, eli lihapullia tomaattikastikkeessa, mustekkalanrenkaita ja chorizo-makkaraa. Loppujen lopuksi tuli tilattua kahteen pekkaan vähän liikaakin, mutta hyvin teimme selvää lähes kaikesta.