sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Brunssi Kurhaus Korsakowissa

Tänään ei jaksettu laittaa aamiaista. Lähdettiin brunssille Friedrichshainiin. Päivä oli kaunis ja väkeä paljon liikenteessä.




















Kurhaus Korsakowissa oli kuitenkin yksi vapaa pöytä terassilla, joten sinne. Kello oli yli kaksi, joten pahin tungos oli jo ohi. Korsakowin aamiainen oli yhtä herkullinen kuin ennekin. Juhlistimme kaunista sunnuntaipäivää lasillisella proseccoa.






perjantai 18. lokakuuta 2013

Les Valseuses - ranskalainen bistro Prenzlauer Bergissä

Illallisaika venyi myöhään ja iski pelko, että saisimmeko enää kunnon ruokaa mistään. Päätimme suunnata Eberswalser Strasselle Prenzlauer Bergiin. Sieltä saa ainakin hyvää döneriä Ali Babasta, jos mikään muu ei onnistu. Päätimme sitä ennen kuitenkin kokeilla ranskalaista bistroa, josta olimme lukeneet.




















Meillä kävi tuuri. Les Valseusissa oli vielä yksi pöytä vapaana, ja tämä bistro ei näyttänyt lainkaan siltä, että se olisi sulkemassa.





































Tilasimme alkuun burgundin etanat. T. tilasi pääruuaksi burgundin pataa ja minä entrecotea. Ruokajuomaksi pullo Languedocin punaviiniä. Konstailematonta kotiruokaa ja hyvää viiniä ja mukava palvelu. Tänne voi tulla toistenkin.





torstai 17. lokakuuta 2013

Burgerilla Rembrandtissa ja leffassa Tilsiter Lichtspielessä

Illalla ohjelmassa oli ranskalainen elokuva naapurikorttelin pienessä Tilsiter Lichtspiele -elokuvateatterissa. Emme jaksaneet lähteä syömään kauas, joten haukkasimme mehevät hampurilaiset pienessä Rembrandt Burger-ravintolassa, joka sijaitsee myös naapurikorttelissa. Elokuvan jälkeen jäimme vielä Tilsiter Lichtspielen baariin yksille oluille. Baari on auki kello 3:00:een, mutta ihan niin pitkään emme viihtyneet.





Lounas Markthalle Neunissa

Menimme lounaalle Kreuzbergin toiseen yhä jäljellä olevaan kauppahalliin, Markthalle Neuniin, joka sijaitsee U1-linjan varrella olevien Schlesischer Torin ja Görlitzer Bahnhofin välissä.




















Varsinaiset kauppapäivät ovat perjantaina ja lauantaina, mutta arkipäivisin hallin keskellä sijaitseva Kantine Neun tarjoaa hyvää kotiruokaa. Torstai-iltaisin täällä toimii myös Street Food Thursday, jota ajattelimme joskus kokeilla. Kantinessa ruoka-annokset oli ilmoitettu liitutaulussa. Ne maksettiin ensin kassaan ja kokit huusivat kuitissa olevan numeron, jolla ruuan sai noutaa. Keitto-pataruoka-tyyppiset annoksemme olivat kumpikin herkullisia.



keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Italialainen ravintola Schönebergissä: Winterfeld

Matkalla City Westistä kotiin jäimme pois Nollendorfplatzilla. Päätimme kokeilla italialaista Winterfeld-ravintolaa, josta saa ruokaa vielä hieman myöhemminkin. Ravintola oli tyylikäs ja tarjoilijat kohteliaita. Listassa mainostettiin Hugo-drinkkejä.
























Hugo tuntui olevan kesän suosikkijuoma Berliinissä. Me emme ehtineet sitä kesällä maistaa, joten nyt maistettiin. Hyvä ja raikas oli. Tilasimme ruuaksi pizzat. Ne oli valmistettu kunnon pizzauunissa ja pohja oli sopivan rapea. Olisimme kuitenkin kaivanneet pohjaan ehkä aavistuksen enemmän rasvaa. Muuten ihan sympaattinen ravintola.
Lisää kuvateksti













Berlin Festival of Lights: City West

Illalla kävimme katsomassa miltä Festival of Lights näyttää City Westissä. Aika vaatimatonta oli keskustan valoinstallaatioihin verrattuna.








Konditoria Du Bonheur

T. matkasi lounaan jälkeen Rosenthaler Platzin U-Bahn-asemalta Bernauer Strasselle.  Minä menin kotiin jatkamaan töitä. Brunnenstrassella lähellä Bernauer Strassea sijaitsee ranskalaistyyppinen konditorialiite Du Bonheur. Bernauer Strasse on tunnettu Berliinin muurin ajalta, jolloin rajan tuntumassa olevista talosta ihmisiä loikkasi idästä länteen. Täällä sijaitsi myös pakotunneli, jota kautta itä-berliiniläisiä pakeni länteen kunnes DDR:n viranomaiset saivat asiasta vihiä. Bernauer Strasselta pääsee meille kätevästi M10-ratikalla (Nordbahnhofin suuntaan).






































Hyviä olivat Du Bonheurin kakut. Du Bonheurissa on kuuleman mukaan Berliinin parhaat crossantit. Harmi että paikka sijaitsee hieman kaukana meiltä. Mutta tätä voi suositella Mauerparkissa käynnin yhteydessä.


Japanilaista lounasta Mittessä: Izakaya Hashi

Japanilainen ravintola Izakaya Hashi kuuluu Still in Berlin -bloginpitäjän lounassuosikeihin. Päätimme käydä testaamassa sen - se sijaitsee lähellä Rosa Luxemburg Platzia, joten sinne ehtii kätevästi työpäivän lomassa.



Ravintola sijaitsi uudessa rakennuksessa Amano hotelllin vieressä. Tulimme lounasajan loppupuolella, mutta ravintola oli tullessamme vielä kohtalaisen täynnä. Lounaslista oli suhteellisen laaja. Sushien ja bentoboxien lisäksi listalla oli erilaisia japanilaisia curreja.





Tilasin naudanlihacurryn ja T. tilasi teriyakikana-bentoboxin. Naudanlihacurry sisälsi naudanlihan lisäksi perunaa ja porkkanaa. Se oli todella hyvä - mukavasti miedolta currylta maistuva lihavihannespata. T.:n teriyakikana oli hyvää, mutta bentoboxin lisukkeet hieman mitäänsanomattomia. Paikasta jäi kuitenkin hyvä maku. Tänne voi tulla toistenkin.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Berlin Festival of Lights - Brandenburgin portti

Dominique Horwitzin esityksen jälkeen kävelimme Reichstagin kautta Pariser Platzille katsomaan Festival of Lightsiin liittyviä valoshowta.




















Brandenburgin porttti oli hienosti valaistu vaihtuvalla ja liikkuvalla valoesityksellä. Myös Hotel Adlonin kylkeen oli heijastettu upea valoesitys.





Tipi am Kansleramt: Dominiique Horwitz singt Brel

Hekticket mainosti puoleen hintaan Dominique Horwitz -nimisen laulajan Brel-iltaa. Luvassa oli versioita tutuista ja ennen kaikkea hieman tuntemattomammista Brelin lauluista.


























Katsoimme etukäteen Amazonilta ja Youtubesta ja saimme selville, että hän on esittänyt Breliä sekä ranskaksi että saksaksi. Menimme Tipiin Alexilta bussilla 100. Jäimme pois Haus der Kulturer der Weltin kohdalla, joka oli hienosti valaistu.




















Domique juonsi konsertin saksaksi ja esitti kaikki laulut ranskaksi. Lyhyissä saksankielisissä juonnoissa kävi selväksi mistä seuraava laulu kuta kuinkin kertoi. Dominique oli vahvaääninen ja voimakas tulkitsija.




















Orkesteri oli myös taitava. Jokainen esitys oli oma hieno numeronsa, joka useimmiten alkoi hiljaa ja hienovireisesti ja tiivistyi lopulta välillä melkein räjähtäväksi pommiksi. Suurin osa kappaleista oli tosiaan vähemmän tunnettuja Brelin lauluja, Taisin tunnistaa viisi kuusi kappaletta.



Esityksen jälkeen lähdimme kävelemään Reichstagin kautta keskustaan.