Rheingauer Weinbrunnen Rüdersheimer Platzilla

Rüderheimer Platzin laidalla sijaitsevassa rauhallisessa, puistossa on järjestetty joka kesä vuodesta 1967 viiniterassi. Pienessä kojussa myydään Rheingaun alueen viinejä, joita voi ostaa laseittain tai pulloittain. Puistossa, puiden varjossa on pitkiä penkkejä, joihin asiakkaat saavat tuoda omat syötävänsä. Tällä kertaa meillä ei ollut omia eväitä koska olimme juuri täyttäneet vatsamme thaipuistossa. Mutta tilasimme neljään pekkaan pullon Rieslingiä.

Thairuokatori Preussenparkissa Wilmersdorfissa

Heinäkuussa ei ehditty käydä kertaakaan Wilmersdorfin thaipuistossa. Kun J. ja S. kertoivat menevänsä sinne päätimme lähteä mukaan. Päivä oli helteinen ja puisto oli täynnä väkeä. Niin thaimaalaisia rouvia ruokaa laittamassa kuin myös asiakkaita.

Kaiserdiele - vanhaan raitiovaunuhalliin rakennettu drinkkibaari

Illallisen jälkeen kävelimme lähistöllä sijaitsevaan pieneen drinkkibaariin, joka on perustettu vuonna 1917 rakennettuun pieneen raitovaunuhalliin.

Suurin osa asiakaspaikoista oli ulkoterassilla. Etuterassi oli täynnä. Takaterassi oli tyhjä meidän saapuessamme, mutta se täyttyi pian. I. oli bongannut baarin Morgenpostista. Tarjoilija olikin ihmeissään siitä, että paikassa oli kanta-asiakkaiden lisäksi paljon uusia kasvoja. Tilasimme kesäiset drinkt ja vielä lopuksi pullon roseekuohuviiniä.

I. ja F. matkasivat taksilla kotiin Müggelheimiin. Me menimme julkisilla ja haukkasimme vielä pienet makkara-annokset Frankfurter Alleen S-Bahnasemalla.

Pop Up ravintola Schmidt & Z Ko:ssa Steglitzissä

Berlinger Morgenpostilla on kerran kuussa tilaajilleen erikoisillallinen. Menu on yleensä laatinut joku tunnettu kokki, joka vierailee jossain paremmassa ravintolassa tai erikseen tilaisuutta varten tilatussa pop up ravintolassa, kuten tällä kertaa. I. ja F. olivat varanneet pöydän lauantaille klo 17.

Ennen varsinaista illallista nautitiin aperitiivit (valkoista portviiniä, tonicia ja minttua) ja keittiön terveisest sisäpihalla. Sitten siirryttiin pöytään, jossa somelier kertoi illan kulusta ja esitteli ensimmäiset viinit ja ruuat. Illan teema oli kylmää ja kuumaa.

Ensin kylmä "pulled salmon" ja lämmin sinappikastike, sitten kukkakaalia kahdella tapaa, vaaleaa kalaa ja lipstikkaa ja pääruokana waguy-härkää. Jälkiruoka tarjoiltiin keittiössä, jossa pääkokki kertasi vielä pääruuan valmistusmenetelmää ja somelier kertoi jälkiruuaan (creme brulee, kirsikoita ja suklaajäätelömoussee) kanssa tarjoitusta guatemalalaisesta rommista.

Mukava ravintolakokemus mukavassa seurassa.

19. Berliner Biermeile - toinen visiitti

T. meni puolenpäivän aikaan parturiin Kreuzbergiin ja minä menin sillä aikaa olutfestivaaleille. Heti Weberwiesen kohdalla ostin Kreuzbergin Klosterbier - standistä oluen (tämä Kreuzberg on Baijerissa) ja etsin istumapaikkaa standin takana olevista penkeistä. Kuinka ollakaan, entinen työkaverini P. istui siellä. Hän oli muuttanut joitakin vuosia sitten Berliiniin ja oli nyt tullut lännestä oluita maistelemaan. Kyllä maailma on pieni. Rupattelimme pitkän tovin.

T, palasi myös parturista ja näimme myös J.:n ja S..n. Tänään keskityimme Sachsenin ja muihin lähiseudun oluisiin. Taisipa loppuun mennä vielä yksi baijerilainenkin.

Baskilaista ruokaa ja kävelykierros Weserstrassella Neuköllnissä

Olimme tilanneet pöydän baskiravintola Txokoasta (jo kolmas kerta tänä kesänä). Ruoka oli taas keran hyvää, mutta vaikka lista vaihtuukin viikottain niin osa perusraaka-aineista pysyy samoina, joten ehkä pidämme nyt pienen tauon. Pöytäseurueessamme tilattiin höyrytettyä mustekalaa, saksanhirveä, verimakkaracarpaccio savujuustolla ja mustikoilla, isoja katkarapuja mustekalarisolla, 24 tuntia kypsytettyä possunvatsaa, höyrytettyä kalaa tomaattigaspazolla ja minttuvaahdolla ja kaikkea muuta hyvää. Istuimme terassilla. Ilta alkoi jo hämärtyä, joten kuvat annoksista eivät valitettavasti onnistuneet.












Ruuan jälkeen teimme vielä vielä lyhyen kävelykierroksen Weserstrassella. Katu oli perjantai-iltana vilkas ja täynnä elämää. Paljon kivoja boheemin näköisiä pikkuravintoloita ja baareja. Menimme gin tonicille yhteen, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Hetken istuttuamme huomasimme, että se oli lesbobaari. Mutta tunnelma oli repseä ja kanta-asiakkaat olivat suvaitsevaisia eikä meitä ajaettu pois.

19. Berliner Biermeile - olutfestivaalit Karl-Marx-Alleella

J. ja S. tulivat meille neljän maissa ja joimme parvekkeella Aperol Spritzit ennen kuin lähdimme olutfestivaaleille. Oli kuuma päivä. Kävelimme ensin Frankfurter Torille ostamaan J.:lle ja S.lle maistelutuopit ja lähdimme kävelemään sieltä kohti Straussberger Platzia.

Näin alkuillasta Karl-Marx-Alleella oli vielä mukavasti tilaa, eikä olutstandeille ollut vielä jonoja. Myöhemmin illalla väkeä on usein tunnoksesti asti.

Berliner Biermeile väittää olevansa maailman pisin olutterassi. Se ulottuu U-Bahnhof Frankfurter Torilta Stausberger Platzille asti, eli pituutta on reilut kaksi kilometriä. Tänä vuonna eri olutlaatuja on noin 2400. Pääpaino on saksalaisilla ja itä-eurooppalaisilla oluilla, mutta kaikki maailman kolkat olivat edustettuina. Ehkä olisin odottanut hieman enemmän brittiläisiä oluita. Amerikkalaisa Pale Ale -tyyppisiä ja muita käsityöläisoluita sen sijaan löytyi paremmin. Myös Berliiniin on viime aikoina levinnyt pienpanimobuumi, ja monet pienpanimot kokeilevat eri tyyppisiä oluita.

Brachtvogel Kreuzbergissa

Saavuimme Berliiniin illan suussa. J. ja S. olivat tulleet jo aikaisemmalla lennolla ja käyneet syömässä Markthalle Neunin Street Food Thursdayssä. Sovimme että tapaamme kahdeksan jälkeen Brachtvogelin olutterassilla Prinzenstrassen lähellä Kreuzbergissa.

 Jäimme pois U-Bahnista Kottbusser Torilla ja kävelimme Admiralbrücken ja Landwerkkanalin kautta. Ilta oli lämmin ja väkeä oli paljon liikkeellä kanaalin varrella.

Brachtvogel oli täynnä ja saimme hieman odotella vapaata pöytää. Paikka oli viihtyisä ja henkilökunta ystävällistä. T. tilasi currywurstin ja minä flammkuchenin. J. ja S. löysivät myös perille ja joimme vielä parit oluset.

Dr. Krapula Badehaus Szimplassa RAW Geländessä

Olin kahlannut hieman lähiaulueiden keikkapaikkojen tarjontaa ja Badehaus Szimplassa esiintyvä kolombialainen ska/punk/cumbia/rap -bändi Dr. Krapula vaikutti mielenkiintoiselta. Katsoin bändiltä Youtubesta parit videot ja lähdimme pari tuntia ennen keikkaa M10:llä Revaler Strassea kohti.

Lipunmyynti ei ollut vielä alkanut, joten tilasimme ensin Aperol Spritzin Cassiopeian terassilla ja katselimme seinäkiipeilijöiden touhua.

Badehaus Szimpla oli mielenkiintoinen ja sympaattisen räjäinen keikkapaikka. Bändi kierteli baarissa ja jutteli yleisön kanssa. Minäkin vaihdoin laulusolistin kanssa muutaman sanan espanjaksi. Kysyin tiesikö hän mitä krapula tarkoittaa suomeksi. Hän oli kuullut sanan suomalaisen merkityksen jostain aikaisemminkin. Espanjaksi krapula tarkoittaa kuulemma pahaa ihmistä.

Bändi aloitti vähän myöhässä. Keikka oli todella energinen. Biisit olivat vaihtelevia, monet mukavan melodisia ja yleisö oli mukana. Jopa me vanhat miehet jaksoimme jammata mukana. Yleisö oli kaiken ikäistä, meidän ikäisiämmekin oli yllättävän paljon.

Neta - meksikoilaista katuruokaa Mittessä

Weissenseelta matkasimme ratikalla Mitteen. Jäimme pois Rosenthaler Platzilla ja käväisimme syömässä meksikolaista pikaruokaa Netassa. Kävimme täällä joskus keväällä burritoilla.Ne olivaat ihan hyvät, mutta eivät vetäneet ihan vertoja Tampereen Bar Burritolle. Nyt tilasimme kumpikin annokset, johon ei tullut riisiä. Nyt olimme tyytyväisempiä.

Weissenseen juutalainen hautausmaa

Weissenseen juutalainen hautausmaa on länsi-Euroopan juutalainen hautausmaa. Hautoja on noin 115000. Hautausmaa perustettiin 1857 kun Berliinin muut juutalaiset hautausmaat olivat käyneet pieneksi. Toisin kuin Mitten vanha juutalainen hautasmaa Weissenseen hautasmaa säilyi varsin kansallissosialismin ajasta. Jonkin verran hautoja tuhottiin DDR:n aikana.