keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Wein & Stein, Petersburger Platzilla

Paluumatkalla kotiin saimme ajatuksen jäädä kotinurkille viinilasilliselle Wein & Stein -viiniravintolaan Petersburger Platzille. Kun olimme istuneet pöytään huomasimme parsalistat ja tajusimme, että kello on oikeastaan niin paljon että olisi ihan älykästä syödä illalliset saman tien. Ilta alkoi sen verran viiletä, että päätimme syödä sisätiloissa vaikka terassilla olikin paljon väkeä.
























Paikassa oli uusi tarjoilija ja hän tuntui omistajaa huomattavasti lupsakammalta. Hän antoi hyvät viinisuositukset valitsemillemme parsaruuille.

Kahvilla Anna Blumessa

Iltapäiväkahveja ei oltu vielä juotu. Ajattelimme katsoa mahtuisimmeko Anna Blumeen. Sekä terassilla että sisällä oli mukavasti tilaa. Varsinainen iltapäiväkahviaika oli jo ohi. Minä otin tanskalaisen omenakakun ja T. tilasi crepesejä kuumilla vadelmilla ja jäätelöllä.





Yumcha Heroes - kiinalainen dumplings-ravintola

Tänään oli taas niin kiire päivä, etten ehtinyt lounalle. Lähdimme viimeisen palaverin jälkeen ennen viittä etsimään jotain paikkaa, jossa voisi syödä jotain aivan pientä. Olin lukenut jostain kiinalaisesta dumplingspaikasta, joka sijaitsee lähellä Rosenthaler Platzia.







































Alue kuhisi väkeä, mutta dumplingpaiksassa oli mukasvasti tilaa. Heidän terassinsa oli varjon puolella ja tässä vaiheessa kevättä ihmiset etsivät vielä paikkaa auringossa. Ravintola oli pieni, hieman pikaruokapaikan omainen. Palvelu ei ollut aivan ylitsepursuavaa, mutta dumpligit, sekä paistetut että höyrytetyt olivat kyllä herkullisia.




maanantai 14. huhtikuuta 2014

Mustafas Gemüse Kebab - Kreuzberg

Tänään oli niin kiire työpäivä, etten ehtinyt syödä kunnon lounasta. Töiden jälkeen päätin käydä Mehringdammilla kokeilemassa Mustafan kebabia. Kebabkioski sijaitsee aivan Mehringdammin U-Bahnaseman kohdalla (kannattaa jatkaa asemalaiturilla junan kulkusuuntaan ja nousta sitten oikean puoleisesta uloskäynnistä). Mustafan Gemüse Kebabin, samoin kuin toisen Mehringdammin varrella sijaitsevan pikaruokapaikan, Curry 36:n edessä on aina pitkä jono.





















Niin nytkin, vaikka oli maanantai, kello oli noin 18 ja ilma oli tihkusateinen. Selvisin puolen tunnin jonotuksella.




















Listalla oli kolme ruokalajia: klassinen gemüsekebab, jossa leivän välissa oli kastikkeen ja vihannesten lisäksi paistettuja juureksia ja turkkilaista vuohenjuustoa, rullakebab, eli durumkebab, ja kanadöneri, joka oli gemüsekebab kanakebablihalla. Valitsin jälkimmäisen.






















Täytyy kyllä kehua, että se oli yksi parhaimmista syömistäni kebabeista. Berliinistä saa hyviä kebabeita tosin muualtakin, joten en usko että kovin usein jaksaisin jatkossa ainakaan yli puolta tuntia kebabin eteen jonottaa.



sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Bagdad Restaurant - Kreuzberg

Olimme syöneet suhteellisen kevyen lounaan, joten teatterin jälkeen oli vähän nälkä. Matkalla Uhlandstrasselta Warschauer Strasselle pysähdyimme Schesisches Torin asemalla, koska tiesimme, että ainakin sieltä löytyy sellaisia pikaruokapaikkoja, joihin pääsee istumaan.



















Päädyimme Bagdadiin, joka - kuten huomasimme - on auki 24 h. Tilasimme dönerit, jotka näyttivät (ja maistuivat) lampaalle. Tilasin omani yrttikastikkeella ja väkevällä kastikkeella. Ihan herkullisia olivat ja mukavaa vaihtelua kanakebabille.

Curcuma - vietnamilainen ravintola Karl-Marx-Alleella

Jotain piti ehtiä syömään ennen teatteriin menoa. Matkalla Alexilta kotiin pysähdyimme Schillingstrassen asemalla ajatuksena oli käydä testaamassa Alberts Kino Internationalin kupeessa. Siellä oli kuitenkin vielä brunssi meneillään.





















Vieressä oli vietnamilainen ravintola, Curcuma. Siis sinne. Olipa mukava kokemus: ystävällinen palvelu, hyvää ruokaa: vietnamilaisia kesäkääryleitä, parsaa ja broileria, currya ja jälkiruuaksi mustaa riisiä, jogurttia ja mangoa. Täällä näytti olevan oikea kahvikone, joten uskalsimme ottaa vielä lopuksi capuccinot. Hyvää oli sekin, Tänne voi tulla uudelleen.






lauantai 12. huhtikuuta 2014

Freischwimmer - Kreuzberg

Palasimme kanaalin toiselle puolelle Kreuzbergiin ja menimme Freischwmmeriin, jossa oli selvästi rauhallisempi tunnelma. Ravintola oli pitkämäinen myös se sijoittui kanaalin varrelle.




















Viimeinen pöytä, tai oikeastaan loosi oli vapaa ja sieltä oli tunnelmallinen näkymä vastarannan Club der Visionaeren valoihin ja tunnelmalliseen ravintolaan, jossa oli paljon kynttilöitä. Täällä olisi ollut myös ruokaa tarjolla. Katettu tila jatkoi suurehkolla, niinikään rannansuuntaisella terassilla, joka on varmasti mukava lämpiminä kesäpäivinä tai -iltoina.



Club der Visionaere, Treptow

Das Edelweissin jälkeen kävelimme vilkkaan Wrangelstrassen kautta Schesische Strasselle. Barbie Deinhoffsissa oli vilkas meno päällä, mutta päätimme jatkaa eteenpäin Flutgrabenille. Club der Visionaere ja Freischwimmer näyttivät värikkäiltä kanaalin varressa.




















Menimme Club der Visionaereen, jonka ulkolaiturilla oli mukavasti porukkaa. Otimme gin tonic. Paikka oli mukavan boheemi, mutta meitä häiritsi hieman, että kaikki tuntuivat puhuvan englantia, italiaa tai espanjaa. Humalainen Manchesterilaisturisti kyseli mistä olemme ja oli kovasti kiinnostunut mitä Englannin futisjoukkuetta kannatamme.



Das Edelweiss

Saavuin Berliiniin kuuden jälkeen illalla. En ollut syönyt mitään koneessa ja myöskään T. ei ollut päivän aikaan ehtinyt syömään muuta kuin aamiaiset, joten lähdimme hetimiten syömään. T. oli viikon aikana syönyt jo kerran parsaa Alabarissa, mutta annos oli ollut pettymys, joten toive oli saada tänään parampaa. Ajattelimme aluksi matkata lähteen kokeilemaan Schildkröteä Uhlandstarassella. Matkalla nälkä yltyi kuitenkin niin kovaksi, että päätimme jäädä jo Görlitzer Bahnhofilla ja suunnistaa Das Edelweisiin.




















Das Edelweiss oli melkoisen täynnä ja suurin osa asiakkaista oli tullut nimenomaan syömään. Olimme aikaisemmin ainoastaan juoneet täällä, mutta T. oli käynyt täällä viikolla kollegoidensa kanssa ja myös silloin paikalla oli ollut paljon ruokailijoilta ja annokset olivat näyttäneet hyviltä.


























Minä suhtauduin hieman epäluuloisesti, mutta olin onneksi väärässä. T:n gordon bleu parsalla ja minun leike wieniläiseen tapaan niinikään parsan kanssa olivat kumpikin oikein maukkaita. Tuhtia saksalaista perusruokaa, ei mitään ihmeellistä, mutta juuri sopivaa tähän saumaan, samoin kuin rieslingit ja grauburgunderit.