Ostoksilla Ring-Centerissä ja illallisella italialaisessa

Torstai-iltana meni kyläillellessä melkein puolineljään, joten perjantai-aamuna nukutti. Aamiainen syötiin puolen päivän jälkeen ja tarkoitus oli mennä ostoksille heti kun remonttimiehemme Sascha oli käynyt tuomassa esitteitä. Ajatus oli hankkia kylpyhuoneeseen kaappi lavuaarin alle ja toine pieni kaappi takaseinälle. Sascha pääsi kuitenkin tulemaan vasta puoli neljän maissa. Lähdimme U5:llä Frankfurter Alleen aseman luona sijaitsevaan Ring-Center ostoskeskukseen. Kolmannen kerroksen kellokaupassa oli varaston tyhjennysmyynti ja T. löysi edullisesti fiksun näköisen mustan Skagen-kellon.

Realista oli tarkoisus katsella saksalaisia viinejä, ja jotain sieltä tarttuikin matkaan. Aamiainen oli jäänyt köykäiseksi, joten söimme Nordseessa pienet kalasämpylät.




















Illalliselle oli ajatuksena mennä Schillingstrassen aseman vieressä olevaan Cafe Albertiin. Siellä näytti kuitenkin olevan jotain iltaohjelmaa ja 9 euron sisäänpääsymaksu. Koska eilisen valvomisen jälkeen meitä kiinnosti kuitenkin lähinnä pelkkä syöminen, joten päätimme keksiä jotain muuta. Muistimme että Schillingstrassen ja Straussberger Platzin asemien välissä oli yksi saksalainen ravintola ja pari italialaista, joten päätimme kokeilla jotain niistä. Saksalainen "Haus Berlin" oli aivan tyhjä ja listakin näytti aika raskallaalta. Eilisen I:llä ja F:llä nautintun raskaanpuoleisen saksalaisaterian jälkeen kevyempi ruoka voisi maistua paremmin. Ensimmäisen italialaisen - "Ristorante A Mano" - lista vaikutti hyvältä ja ravintola näytti muutenkin viihtyisältä. Ravintolasali oli aika täynnä, mutta meille vapautui pöytä ikkunan vierestä. Kello oli kuitenkin lähes puoli yksitoista, joten ravintola tyhjeni pikkuhiljaa.

Ruoka oli ihan mukiinmenevää. Tilasimme molemmat "carpaccio di manzo su rucola e grana", eli naudanlihacarpaccioa rucolalla ja parmesaanilla. Se oli ihan kohtuullinen annos, mutta ei lähesään parhaasta päästä tätä lajia. Minä tilasin pääruuaksi lampaanfilettä punaviinikastikkeessa ja siitä ei löytynyt moitteensanaa. T:n possunfileestä tehty saltimbocca oli ihan kohtuullinen, mutta ei vetänyt vertoja aidolle vasikanlihasta valmistetulle. Jälkiruuaksi tilaamani pistaasi-semifreddo oli herkullinen. T:n pannacotta puhaherukoilla olisi kaivannut hieman lisää makeutta. Espressot olivat eriomaisia, kuten aidossa italialaisessa ravintolassa odottaa olevankin, samoin ruuan kanssa nautittu sisilialainen punaviini ja laskun yhteydessä tarjottu grappa. Vaikka ravintola ei ruuan puolesta vedä vertoja Strassmannstrassen Saporitolle, jäi ravintolakokemuksesta sellainen mieli, että ravintolaan voisi tulla uudestaankin. Palvelu oli nimittäin poikkeuksellisen ystävällistä, olematta kuitenkaan lipevää. Ravintola oli viihtyisästi sisustettu ja tunnelma hillityn rauhallinen.




















Mukavan ravintolaillan jälkeen kävelimme päätimme metron sijaan kävellä Karl-Marx Alleeta pitkin kotiin. Stausberger Platzilta kun on Weberwieselle vain yksi pysäkin väli.